Mikä suunnittelematta tulee, se tehottomana menee

Puoliksi suunniteltu ei todellakaan ole puoliksi tehty. Vähän sama kuin lähtisi suunnistuskisaan pelkästään sillä tiedolla, että maali on olemassa kyllä jossain mutta karttaa ei kukaan osaa piirtää – tai sitä ei edes ole.

Oletko joskus ollut mukana hankkeessa, jossa halutaan saada muutos aikaan työpaikan arjessa tai käytännöissä?

Tällaisten projektien tavoitteet ovat aina lähes kristallinkirkkaat. Kellään ei ole vaikeuksia keksiä sitä, mitä yritys haluaa muuttaa – vaikkapa lisätä keskikauppaa, tehdä enemmän asiakaskäyntejä tai käydä one to one-keskusteluja. Liiketoiminnan tavoitteita voisi listata loputtomiin, mutta seinä nousee vastaan siinä kohtaan, kun nämä muutokset halutaan arkeen ja jokapäiväiseen tekemiseen.

 

Pomon ja työntekijän väliltä puuttuu aaltopituus

On usein olemassa kuilu sen välillä, mitä esimies toivoo alaisiltaan ja mitä alaiset oikeasti päivittäin tekevät. Kuilun syvyys voi vaihdella pienestä ojasta aina Mariaanien hautaan asti. Hyvä muutosprojekti kuroo tuon kuilun umpeen tai ainakin rakentaa siihen toimivan sillan.

Moni tällainen muutosta hakeva hanke kuitenkin runnotaan yrityksissä läpi puolivillaisen suunnitelman avulla ja toivotaan parasta. Äärimmäisen harvoin tällaiset hankkeet onnistuvat.

Puoliksi suunniteltu ei siis ole puoliksi tehty, vaan pahimmillaan kankkulan kaivo, joka syö aikaa ja rahaa eikä välttämättä muuta yhtään mitään.

 

Suunnittelusta yritysmaailman uusi musta?

Suunnittelun tärkeyden korostaminen ei ole kovin raflaavaa. Se ei kuulosta yhtä trendikkäältä kuin muut alan muotisanat – kuten vaikkapa muutosjohtaminen. Muutosjohtamisenkin taustalla on kuitenkin sama perusongelma: muutoksen tekeminen on vaikeaa. Ja jos muutos halutaan, se täytyy suunnitella hyvin.

Mitä näiden muutosten aikaansaaminen sitten vaatii?

Vastaus: Yrityskulttuurin muutosta.

Yrityskulttuurin muutos on helpommin sanottu kuin tehty. Kyseessä on niin kokonaisvaltaisen muutoksen tekeminen, että sitä muutettaessa yritysjohdon tulee ymmärtää laaja kokonaiskuva: mitä yritys pyrkii saavuttamaan kehittämällä henkilökuntaa?

Mitkä ovat uudet toimintatavat, joihin halutaan siirtyä? Osaatanko suunnittelussa todella ottaa huomioon kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta muutos todella tapahtuu arkipäivän tasolla?”

Tässäkin vaiheessa monella menee suunnitelma iloisesti metsään, sillä kukaan ei pysähdy miettimään, miten hankkeen liittyvät esimiehet ja työntekijät sitoutetaan. Toisin sanoen yrityksen työntekijälle tai esimiehelle ei pitäisi tulla hetkeä, jolloin hän toteaa ettei oman käyttäytymisen muutoksella ole oikeastaan mitään väliä. Toinen yleinen virhe on se, että hankkeen eteneminen jätetään seuraamatta.

Yrityskulttuurin muuttaminen on ikään kuin pitkä tie metsän halki, jonka varrella yllättävän moni eksyy sivupoluille eikä löydä takaisin.

 

Huono hanke mutta tulipahan tehtyä

Suunnittelu ei ole arvossaan siksi, että se vie niin paljon aikaa. Sitä ei myöskään usein osata kohdistaa esimiehen tai työntekijän käyttäytymisen muutokseen.  Tässä olisikin tilausta asenneilmapiirin muutokselle – suunnittelun tärkeys tulisi ymmärtää ja priorisoida hankkeen aloitusvaiheessa.

Ikävä tosiasia on, että huonosti suunniteltu hanke aiheuttaa usein lisää ongelmia – jotkin asiat voi joutua tekemään kahdesti tai kiireessä tehtyjä virheitä korjaamaan jälkikäteen. Huonoin tilanne on se, että hankkeesta ei jää mitään käteen paitsi huono jälkimaku.


Kuulostiko liian tutulta? Kaipaatko aitoa muutosta? Lataa tästä  itsellesi suunniteluopas oppimismatkan luomiseen, jonka avulla vältät yleisimmät suunnittelun ongelmat.

Marikan ja muiden remalaisten yhteystiedot löydät täältä


Marika Guillou

Marika Guillou

Marika Guillou on Rema Partnersin asiakkuusjohtaja ja konsultti, jolla on pitkä kokemus muun muassa myymälämyynnin ja -esimiestyön kehittämisestä. Hän on ollut mukana rakentamassa uusia päivittäisjohtamisen työkaluja ja luonut analyysin myymälämyyjän toiminnan kehittämiseksi sekä vienyt ne käytäntöön myyjien ja esimiesten päivittäiseen työhön.

”Reman johdolla toteutettu esimiestyön valmennusohjelmamme tähtäsi Peab -konsernin johtamiskulttuurin yhdenmukaistamiseen pohjoismaissa. Valmennuksen antia sovelletaan jo arjen työssä.”

Marit Telin Head of Human Resources, Peab Finland